Hauskaa!!

Viime viikonloppu oli hauska. Oli paljon hauskaa ja suurta hauskaa.
Tänään työpäivä oli hauska. Pääsin aikaisin.
Eilinen illallinen oli hauska. Otettiin lahjaksi tuoppi ja pääsiäiskoriste, sillä tarjoilija oli kovin töykeä.
Viimeiset pari tuntia ovat olleet hauskat. Hain koululaiseksi.
Seuraavat kaksi viikonloppua ovat hauskat. Saan kivoja vieraita.
Ilmakin on hauska. Ei edes pakkasta vaan nolla astetta.
Töissä muutenkin mukavaa ja mukavat frendut.
Ja onhan kaupunkikin hauska.

Tosi kiire kaiken kanssa ja netti on kortilla, joten vain pari hauskaa asiaa nyt.

Monenlaista musaa

Tänään vietän sunnuntaita töissä, mutta se ei haittaa, sillä kaikki on muutenkin kiinni tänään. Sunnuntaisin Berliinissä kuuluu käydä brunssilla, museoissa ja ehkä markkinoilla, mutta muuten on kyllä kaikki paikat kiinni täällä suurkaupungissa. Vähän oudolta tuntuu, sillä on kuitenkin tottunut siihen, että sunnuntaina pääsee edes kauppaan. Saksassa ei kuitenkaan pääse.

Viime viikolla käytiin Stasimuseossa, kun muutamalla muullakin oli vapaapäivä viikolla. Se oli tosi mielenkiintoinen ja iso myös. Vähän liikaa oli ehkä luettavaa saksaksi, mutta ihan ymmärrettävää, sillä museossa kuitenkin oltiin. Muut vierailijat olivat erittäin huvittavia. Sillä he olivat kaikki etelä-saksalaisia, bayerilaisia ja pukeutuneet kansallisasuihin. Kaikilla oli sulkahatut ja liivit ja kaikki. He olivat myös suuri nähtävyys museossa minulle.Keskiviikkona käytiin työkaverin kanssa myös konsertissa. Illalla oli Stereophonicsin keikka Kultubrauereissa, missä siis myös työskentelen. Juteltiin konsertin poken kanssa, kun he alkoivat järjestellä konserttia täällä, ja hän lupasi päästää meidät sisään ilmaiseksi. Ikinä ennen en ollut kuullut kyseisestä bändistä, mutta olihan se hyvä. Nyt taidan olla vähän fanikin jo.

Perjantaina tehtii ruokaa yhdessä ja hengailtiin toisessa asuntolassa Weddingissä. Se oli tosi kivaa, sillä paljon käydään ulkona syömässä, niin oli kiva isolla joukolla tehdä ruokaa. Italialaiset vastasivat menüstä ja tarjolla oli kuskusta ja vihanneksia sekä bruschettoja,ja illemmalla oli vielä vodka-appelsiinimenudrinkit, kaikki tämä 3,50 e/hlö. Ei paha. Muut jatkoivat vielä Berliinin yöhön, mutta luovutin ja menin kotiin, sillä seuraavana päivänä oli töitä. Lauantaina illalla maistoimme Berliinin parhaimmiksi kehutut falafelit Friedrichshainissa ja katselimme vähän ympärillemme alueella. Friedrichshainissa on aivan mahtava hylätty tehdasalue, missä on klubeja ja baareja ja muutama ravintolakin. Kun alueen ohi kävelee, ei tiedä yhtään, että siellä voi olla jotain. Alue vaikuttaa vain hylätyltä paikalta, joka on täynnä graffiteja. Kävelin tehdasalueen ohi viime viikolla päivällä, enkä tajunnut yhtään, että kyseessä oli se paljonpuhuttu bailupaikka. Kävimme yhdellä Clubilla kääntymässä, ja tämä alue oli kyllä sellainen, että täytyy uudelleenkin nähdä.

Tänään aamulla sain kokea nautinnollisen herätyksen. Indonesialainen naapurini soitti kovaa ennen kahdeksaa aamulla jotain soitinta. Ei kitaraa, eikä bassoa, vaan varmaankin jotain niiden kaltaista kansallissoitinta. Hän myös selvästikin harjoitteli jotain, sillä hän toisti samaa rimputusta uudelleen ja uudelleen. Pidän musiikista ja arvostan suuresti ihmisiä, jotka soittavat jotain ja näkevät vaivaa harrastuksensa eteen. Tämä oli kuitenkin vähän liikaa. Naapurini soittaa joskus kitaralla James Bluntia ja laulaa ja Coldplaytakin hän on soittanut, se on erittäin mukavaa ja kuuntelen tätä ihan innoissani seinän takana. Kansallissoittimet hän voisi kuitenkin jättää kotiin, tai sitten ottaa vähän rauhallisemmin. Tänään aamulla pelkkä indonesialainen kansallissoitto ei riittänyt, vaan iranilainen naapurini pisti popin täysille yhdeksän maissa kostaakseen indonesialaiselle. Joten siis yhdeksältä asunnossamme oli täysi meno päällä. Onneksi olin muuutenkin menossa töihin, eikä ollut vapaa viikonloppu. Silloin ei olisi hyvä heilunut.Tällaista meininkiä tänään Brunnenstraßella neloskerroksessa.

Päivitys työelämästä

Töissä on hauskasta. Työaika on 10.30-19.30, eli aikamoinen. Olen tottunut ennemminkin menemään aikaisin töihin ja pääsemään poiskin joskus, mutta nyt vietän koko päivän töissä. Ei sinäänsä haittaa yhtään, sillä niin tekevät muutkin. Ja täällä on hyvää seuraa myös. Täällä Saksassa on melko pitkät päivät tai sitten töihin mennään myöhemmin, mutta siis melkein kaikki muutkin ovat töissä illalla pitkään, kuuteen seitsemään asti arkisin.

Asiakkaat tulevat tänne kyselemään tosi erikoisia kysymyksiä. Tietoa halutaan milloin Acapella -laulajista ja milloin taas pyöräretkistä Berliinistä Hampuriin. Joskus ihmiset tulevat vain lämmittelemään sisälle. Oma lukunsa ovat taiteilijat, jotka tulevat salaa laittamaan omat esitteensä muiden esitteiden eteen saadakseen enemmän huomiota turisteilta. Kaikenlaista. Vielä asiakkaita on melko vähän, joten meille jää töissä enemmän aikaa muuhun. Blogin kirjoittamiseen esim..::) Työajalla voi myös käydä museoissa ja tutustua lähialueeseen. Olenkin viettänyt muutaman työpäivän museoissa. Keväällä haluan ehdottomasti osallistua Berlin on Bike -firman pyöräretkelle. Berlin on Bike sijaitsee myös Kulturbrauereissa, joten voimme osallistua retkille maksutta. Retkivaihtoehdot olivat ihan mahtavia, eniten ehkä kiinnostaa "Yöretki" tai "Kreuzberg ja joenvarsi" -retki. Kunhan vain lumi sulaisi ja kevät alkaisi. Se on vielä täällä vielä vähän vaiheessa.

Töissä myös oppii joka päivä jotain uutta, lähinnä kieltä. Se on erittäin hyvä, sillä sillä suunnalla sitä oppia tarvitaankin.

Terveisiä kaikille työssäkäyville.

Kummallisia asioita

Juhani Palmun maalaus kielikoulun seinällä, whaat?

Ensimmäinen työviikko on ollut jännä, ja mukaan on mahtunut myös kummallisia asioita. Maanantaina menin toimistolle töihin ensimmäistä kertaa ( voin siis työskennellä joko toimistossa tai sitten info-pisteessä) ja pomo näytti kahteen otteeseen missä käytävällä on palosammutin?!?!? Miksi? En todellakaan tiedä, ehkä paloturvallisuus on täällä Saksanmaalla heikkoa tai jotain. Minusta tämä oli erittäin epäilyttävää kaikin tavoin.
 Työskentely toimistolla takkuili hieman, sillä siellä puhuttiin niin nopeasti saksaa, etten pysynyt oikein kärryillä. Jotain tehtäviä en oikein ymmärtänyt, mutta ehkä sitten ensi kerralla selitetään hitaammin:D Viikonloppuna, eli nyt, on Berliinissä maailman suurimmat kansainväliset matkailumessut, nimeltään ITB. Tämä tarkoitti toimistolla kiireitä, sillä ITB on niin iso juttu, joten pussitimme Herr A:n kanssa satoja postikortteja messuille vietäväksi. Se oli ihan hauskaa, tosin tunsin oloni hiukan tehdastyöläiseksi, mutta tehtävä oli ainakin selkeä... :D

Viikon kohokohta on totisesti ollut tiistai! Tiistaina olimme työporukan kanssa katsomassa varieteeta Rosenthalerstrassella. Työpaikka maksoi koko shown ja se oli kaiken lisäksi vielä aivan uskomaton! Varieteen nimi oli dUMMY, ja siinä oli yhdistettynä elektroa, klassista ja tosi taitavia tanssijoita, tai esiintyjiä, en tiedä kumpia ne olivat. Yksi kyllä vähän liiankin notkea tyttö, teki vähän pahaa katsoa. Mutta siis aivan uskomaton show, ja mitään tämänkaltaistakaan en ole koskaan nähnyt. Koko loppuviikon olen ollut ihan huumassa, kun varietee oli niin hyvä!:)

Lihapullakeittoa Vietnamilaisessa viime viikolla

Martin Klippenberg

Mao

Berliinin katumaisemaa

Eilen minulla oli vapaapäivä ja, koska kaikki muut ovat töissä arkena, vietin päivän turistina. Niinpä siis lähdin aamulla kävelemään Hamburger Bahnhofille päin. Hamburger Bahnhof on entinen metroasema ja nykyisin suuri taidemuseo. Lippu kaikkiin näyttelyihin maksoi 7euroa opiskelijakortilla (todellinen opiskelija olenkin:)), mutta se oli sen arvoista. Näyttelyitä oli varmaankin jotain 7, ja kaikista kiinnostavin oli Martin Klippenbergin näyttely. Klippenbergin näyttely kattoi varmaan puolet koko museosta. Kiinnostavaa oli myös nähdä Andy Warhollin töitä, varsinkin kuuluisa teos Maosta, joka oli muuten aivan valtava. Se vei koko seinän verran tilaa, vautsi vau! Vietin museossa reilut kaksi tuntia ja suosittelen paikkaa kaikille, se oli erittäin mielenkiintoinen!! Jatkoin matkaa Rosenthalerplatzille sillä halusin käydä Rosenhöfellä, joka on siis yksi näistä Berliinin vaikuttavista sisäpihoista. Siellä oli kauppoja, ravintoloita ja vaikka mitä. Eikä sinne eksy, jollei paikkaa tiedä. Joten täällä kannattaa aina kurkistaa porteista sisään ja mennä pihoille, sillä sieltä löytää usein vaikka mitä jännittävää! Turistipäivässäni oli yksi iso miinus ja se oli ruoka. Menin kahvilaan, jonka erikoisuutena oli bagelit. Söin bagelin, se oli pahaa. Tarjoilija oli töykeä ja koko setti vielä tosi kallis. Älkää ikinä menkö Rosenhöfeä vastapäätä olevaan kivannäköiseen kahvilaan, se ei ole hyvä. Muuten oli tosi hyvä päivä ja illalla näin vielä Genian ja menimme sushille. Ravintolassa  lautaset liikkuivat hihnalla, ja siitä sai valita mieleisensä. Eri värit tarkoittivat eri hintoja, ja jos summaksi tuli yli 19.90 siirtyi suoraan "all you can eat" buffettiin. Eli siis söimme tietenkin sen kaksikymppiä, ja maistelimme kaikenlaisia annoksia ja kahdet jälkiruuat vielä.Tosi kiva paikka! Tarjoilija oli vain hieman limainen, mutta eipä siinä sitten. Tiedän erään pariskunnan, joka tulee Berliiniin minua tervehtimään ja luulen, että tämä kyseinen ravintola on erittäin paljon heidän mieleensä!
Kävin myös Kreuzbergissä kääntymässä eilen ja se on kyllä ihan uskomaton paikka. niin paljon eri kulttuureja ja niin eläväinen osa Berliiniä. Kävelin siellä paljon ympäriinsä ja näin enemmän Turkkia, kuin koko Turkin lomallamme Elinan kanssa viime kesänä. Kävin eräässä kahvilassa ja söin kuuluisaa turkinherkkua baklavaa. Huvittavinta oli se, että kahvilassa oli viisi turkkilaista sanomalehteä ja yksi saksalainen.. Kreuzberg on siis todellakin pieni osa Turkkia Berliinissä.

Saavutuksia sushilla, varmaan puole lautasista...:D

Huomenna on vielä jännä päivä, sillä tulen ekaksi töihin infoon, josta jatkan iltapäivällä ITB -messuille. Tosi jännää messut ovat siis tosi suuret, 12 hallia matkailua kahdessa kerroksessa. Meillä on TIC:n kautta siellä piste "Berliinin osat" -alueella, ja menen sinne siis töihin iltapäiväksi!! Tosi jännää! Hieno tilaisuus myös päästä messuille ilmaiseksi, jee! Vähän tylsää toisaalta olla töissä lauantaina, kun muut ovat vapaalla, mutta onhan sitten sunnuntai vapaa. Todella jännityksellä odotan huomista ja messuja, ja löydänkö sinne loppujen lopuksi ollenkaan!

Loma ohi, arki alkaa

Noniin! Nyt on siis mennyt kaksi viikkoa Berliinissä!! Piti jo muutama päivä sitten keräillä ajatuksiani tänne, mutta tietokone olikin toista mieltä, eikä ollut ollenkaan yhteistyökykyinen. Tosi nopeasti on mennyt, tuntunut ihan vain muutamalta päivältä. Jotkut elämän reaaliteetit kuitenkin muistuttavat, että ihan 14 päivää on täällä vietetty. Ei ole yhtään puhtaita vaatteita, on pitänyt joka päivä pestä pyykkiä, mutta en ole vieläkään pessyt. Olen kerran vienyt roskat. Roskapussi odottaa ovenpielessä, mutta koskaan ulos mennessä se ei tartu mukaan kuitenkaan.. Olen tavannut muutkin kuin iranilaisen naapurini ainakin kahdesti. Lempimyslikin on jo löytynyt kaupasta.

East Side Gallery - Pätkä muuria, johon on tehty mainioita taideteoksia.

Markkinat Mauerparkissa, tarjolla oli kaikkea vaatteista ruokaan. Sää oli vain vähän kurja.

East Side Gallery - se tunnetuin teos

Paljon on tapahtunut! Sunnuntaina käytiin kirpputorimarkkinoilla Mauerparkisa, ja sinne pitää mennä uudestaankin, seuraavaksi kuitenkin kun on vähän lämpimämpi. Kielikoulu on ohi, ei enää ollenkaan aktiivista opiskelua, vaan käytännönsaksaa töissä. Ostin kyllä kielioppikirjan, joka on täynnä harjoituksia, joten ehkä opin vielä jotain. Juhlistimme kielikoulun päästöstä yhdessä luksusjäätelöpaikassa Postdamerplatzilla. Jäätelö oli aivan liian iso ja kallis, mutta eilinen ravintolassakäynti tasoitti tilannetta, sillä tarjoilija unohti ottaa maksun minulta... :)) Olin tiistaina työhaastattelussa TIC -nimiseen turisti- ja kulttuuri-infoon.(Olin vähän aikaisin menossa haastatteluun, joten etsin kahvilaa toimiston ympäristöstä. Siellä oli kuitenkin vain Biergarteneita. Ajattelin olisiko saksalaista mennä suoraan kaljalta työhaastatteluun. Luovuin kuitenkin ajatuksesta kun löysin sittenkin kahvilan lähistöltä, ja join vain tuorepuristettua porkkanamehua:D:D) Haastattelu meni ihan mukavasti. Haastattelija puhui pelkkää saksaa ja ymmärsin ihan hyvin, puhuminen on vain vähän vaikeaa. Hän kysyi jos voisin jo tällä viikolla aloittaa, en kyllä oikein tajunnut miksi, mutta kuitenkin olen ollut töissä jo kaksi kertaa tällä viikolla koulun jälkeen. Ymmärrän työtekijöitä hyvin ja kaikki, jotka olen tavannut ovat olleet erittäin mukavia. Paljon on kuitenkin opittavaa! Asiakkaiden kysymykset koskevat enimmäkseen tulevia konsertteja ja näyttelyjä, joten pitäisi olla hiukan ajan tasalla. Olen kuitenkin erittäin iloinen työstä, sillä opin tuntemaan Berliiniä ihan toisella tavalla työskennellessäni tuolla. Ja menen myös tänään töihin! Jee jee!

 

Eilen käytiin erittäin erikoisessa museossa. Lapsille tarkoitetussa "soivassa museossa". Museossa oli erilaisia soittimia: rumpuja, puhallinsoittimia, erilaisia viuluja ja trumpetteja. Soittimia sai vapaasti kokeilla ja henkilökunta neuvoi miten niitä soitettiin. Jos jollain herää kysymys, että miksi me oikein sinne menimme ,niin siksi koska eräs Leonardo -projektissa oleva työskentelee tässä kyseisessä museossa. Loppujen lopuksi se oli kyllä erittäin hauskaa!! Lapsia oli joku miljoona ainakin, ja kaikki olivat ihan täpinöissä juoksemassa, itkemässä ja kriminalisoimassa soittimia. Sääli käy kyllä vähän ystäväämme, joka joutuu kuuntelemaan sitä melua joka päivä. Pari tuntia oli ihan hauska soitella kaikkea ja katsoa ihan sekavia lapsia, mutta joka päivä.. No way.

Antauduttiin todella musiikille

Täällä Berliinissä kevät on jo tuloillaan! Vähän ainakin. Täällä ollessani olen nähnyt auringon varmaan kaksi kertaa vilaukselta, mutta perjantaista lähtien taivas on ollut kirkas ja aurinko on todellakin paistanut! Olen luopunut villasukista, joita olen tähän asti käyttänyt antaumuksella. Kerrospukeutuminenkin on vähän jäänyt, sillä ei ole enää yhtään niin kylmä. Varmaankin +7 astetta täällä, mutta jäätävä tuuli kuitenkin. Se on varmaankin joku Berliinijuttu se tuuli.

Perjantaina oltiin katsomassa livekonserttia Hermannstrassella. Tai no siis, Veeran tuttu soitti bändinsä kanssa kahvilan takahuoneessa. Konsertti oli mielenkiintoinen, yhtyeessä oli kitaristi, rumpali ja joku puhallinsoitin, en tiedä mikä.. Musiikki oli tosi taiteellista, ja rumpalilla ei kyllä ollut mitään rajoja. Hän selvästikin vei rumpujensoiton aivan uudelle tasolle folioineen ja jalkatekniikoineen. Tästä paikasta jatkoimme Kreuzbergiin klubille, jossa oli rockilta. En tiennyt olevani "rockihminen", mutta klubilla oli hauskaa ja musiikki oli hyvää. Ehkä liikaa Ramsteinia, mutta muuten oikein mukavaa.Sisään maksoi vain kolme euroa, joten sehr gut!


Bändi soittamassa Kusskusscafessa

Veera, minä ja Guenia